Kesälomalla toteutin sen mistä olin jo pitkään haaveillut ja tilasin Kärkkäisen verkkokaupasta Savotta 906 -rinkan. Viime syksynä olin vaeltamassa Savotta 825 -rinkan kanssa, ja kotatelttaa kantaessani vakuutuin putkirinkan monipuolisuudesta ja toimintavarmuudesta. Perheellisenä halusin varautua siihen, että saan joskus kantaa useammankin henkilön varusteita ja lasten tykötarpeita. Tällöin ei ole lainkaan haitaksi, jos rinkka mahdollistaa reilunkin ylipakkaamisen. "Ysinollakutonen" on kai yksi suomen legendaarisimmista rinkoista, ja arvelin että paljon en voi erehtyä jos sen hankin. Hetken aikaa pyörittelin ostoskorissa myös Savotan 50 v. -juhlamallia, mutta muoviset soljet ja suurempi omamassa käänsivät valinnan 906:lle. Rinkasta joskus myöhemmin lisää.
Noh, aikanaan rinkka saapui postista, ja into päästä testaamaan oli kova. Samalla piti päästä kokeilemaan myös uutta telttaa, jonka olin tilannut alkukesästä Outdoor Megastoresta Iso-Britanniasta.
 |
| Teltan ensipystytys |
Syötteen kansallispuiston maisemissa olen patikoinut ehkä enemmän kuin missään muualla. Mukaan lähti neljävuotias poikani, mikä tarkoitti sitä että mitään pitkää lenkkiä emme tulisi tekemään. Pojan ehdoilla mentiin, jos virtaa riittäisi niin kahdeksi päiväksi olisi varusteita, mutta todennäköisimmin olisimme yhden yön. Kohteeksi valikoitui Syötteen luontokeskuksen ja Ahmatuvan väliset polut. Ensimmäisen yön sijaksi ajattelin Koiratuvan pihamaata.
Ajelimme Syötteelle ja luontokeskuksen parkkipaikalla väänsin pojan suureksi huvitukseksi raskaaksi paisuneen rinkan selkääni. Lähdimme talsimaan sorastettua polkua pitkin kohti Annintupaa. Miten ihmeessä rinkka painoikin niin paljon jo alkumatkasta. Ilmeisen tottumattomat hartiat moisille kuormille. Lenkkarit jalkineena eivät myöskään tarjonneet ehkä parasta mahdollista tukea tottumattomille nilkoille. Mutta eteenpäin vain, oli mahtavaa olla taas tutuissa maisemissa ja oman pojan kanssa!
Annintuvan portailla keittelimme kahvit ja kaakaot ja puraisimme hieman välipalaa. Edessä olisi vielä kolmen kilometrin talsiminen pitkin pitkospuita ja polkuja. Matkanteko oli melko hidasta, poika piti repustani kiinni ja leikki peräkärryä. Hauskaa oli! Ja hyttysiä myös!
Syötteen luonto näytti ihan yhtä mukavalta kuin aina ennenkin. Hienoja soita ja metsiä on tässä kansallispuistossa riittää. Muurahaisissa riitti pojalle ihmettelemistä koko matkan ajan.
Hitaasti mutta varmasti etenimme kohti Koiratupaa, ja onhan se myönnettävä että pitkältä se matka alkoi tuntumaan. Myös seuralaisella alkoi jossakin vaiheessa hieman kyllästyttämään, ja välillä näytti että matka loppuu justiinsa. Kanelikorppujen ja muumikarkkien voimalla kuitenkin etenimme etappi etapilta kohti Koiraojaa. Kyllä oli mukava saapua päivätuvalle leirin pystytykseen.
Teltta pystytettiin yhteisvoimin, ja iltapalaksi söimme makaronia, lihapullia ja leipää. Poika oli ymmärrettävästi aika väsynyt kävelystä, ja nukahti Lauantai-pussin kanssa telttaan sillä aikaa kun touhuilin ruokatarpeita takaisin reppuun.
Aamulla puraisimme aamupalaa ja lähdimme eilisiä jälkiä pitkin takaisin autolle. Oli tulossa hellepäivä, ja pikkumiehellä alkoi olla äitiäkin ikävä. Hiljakseltaan kuitenkin valuimme kohti Pärjänjokea ja pienen paarmojen häiritsemän tauon jälkeen Annintuvalta viimeinen etappi autolle. Joku oli kokeillut Mondeon puskurin kestävyyttä omalla puskurillaan. Naarmut harmittivat, eikä tietenkään mitään lappua ikkunassa. Jäätelö, kahvi ja pillimehu maistuivat kuitenkin Syötteen luontokeskuksessa. Päätimme vielä käydä kokeilemassa Luppoveden uimakelpoisuutta, ja sieltähän löytyikin oikein hyvä (ja syvä) ranta. Oli nautinnollista pulahtaa sopivan lämpimään veteen.
Rinkka toimi, kuten odotinkin. Pientä säätöä pitäisi tehdä, mutta kyllä suurimmat säädöt olisivat edessä rinkan kantajalla. Vaelluskengistä olisi ison rinkan kanssa paljon iloa, eikä parempi kuntokaan olisi pahitteeksi. Teltta oli myös myönteinen kokemus. Pystyttäminen ja purkaminen oli helppoa, ja absidiin sai kaikki kamat mukavasti suojaan.
Syötteeltä jatkoimme jatkamaan puolivälin krouvin saavuttanutta kesälomaa.
Kommentit
Lähetä kommentti